Elintaso, yhteiskunta
Emilia Hämäläinen
13 elokuuta 2019
”Kysymys kuuluu, onko korkea elintaso sama kuin korkea elämänlaatu?”
Colin Beavan miettii tätä teoksessaan Ekovuosi Manhattanilla. Hän pohtii omaa elämäänsä kaiken ekoilunsa ohessa. Colinin hyvä elämä koostuu työstä kirjoittajana, perheestä sekä asunnosta Manhattanin sykkeessä. Työpäivät tosin venyvät usein jopa 10 tuntisiksi, jolloin perheen yhteinen aika on vähäistä. Hän kysyy kirjassaan, kellä muka on aikaa istua alas ruokapöytään tai edes kuoria porkkanoita. Colin toteaa olevansa siltä osin tyytyväinen, että hän elää hyvin – oravanpyörä luonnollisesti mahdollistaa hyvän elintason tietyillä meriiteillä. Mutta onko se elintaso suoraan verrannollinen korkeaan elämänlaatuun?
Oravanpyörä on kertakaikkiaan kaksipiippuinen asia. Olen puhunut siitä ennenkin, en niin positiiviseen sävyyn. Tietenkään urakeskeisyyteen hukuttautuminen (joka siis yleensä saattaa johtaa oravanpyörän muodostumiseen) ei ole aina vain negatiivinen asia. Itse asiassa se mahdollistaa paljon hienoja asioita elämässä. Se mahdollistaa onnekkaimmille hyvän taloudellisen tilanteen. Ja se taloudellinen tilanne parantaa mahdollisuuksia omaisuuden kerryttämiseen. Se antaa sinulle sosiaalisen statuksen, jonka perusteella luot jalansijaa omalle olemassaolollesi. Se kertoo sinulle asuinpaikkasi, harrastuksesi ja jopa se, mitä suuhusi laitat, kun olet nälkäinen. Se luo elämällesi suuren vakaan pohjan, joka saa sinut tuntemaan olosi paremmaksi. Oravanpyörä antaa sinulle turvallisen tiedon siitä, mikä tulet olemaan mahdollisesti seuraavat muutamat vuoden eteenpäin. Ja kaikki tämä voi osittain pitää sisällään hyvää elämänlaatua. Ala, missä luot uraa, voi olla sinun haaveesi mukainen. Lisäksi omaisuus tunnetusti parantaa mielialaa – kauniit asiat luovat positiivisia vaikutuksia. Siihen ei tarvita suurempia tutkimuksia. Tietysti oravanpyörään joutuminen on myös (huom! usein) tulosta elintasokilpailusta, johon päätyy huomaamattaan.
”En esimerkiksi itse enää sido elämänlaatua niin vahvasti taloudelliseen tilanteeseen.”
Korkea elämänlaatu on elintasoa subjektiivisempi käsite. Tai näin minä itse sen omassa elämässäni olen huomioinut. En esimerkiksi itse enää sido elämänlaatua niin vahvasti taloudelliseen tilanteeseen. Luulen tietäväni, mikä rahamäärä tililläni pitäisi minut tyytyväisenä, ja mikä johtaisi ylimääräisen, ei niin merkityksellisen elintason kertymiseen (käytän isi-muotoa, sillä en ole vielä kokenut päässeeni liian hyvään taloudelliseen tilanteeseen elämässäni. Opiskellessani kuukauden palkka huiteli 400 – 600 e tienoilla. Ensimmäisessä vakituisessa työssäni nettopalkkani oli noin 1600 euroa. Ja koska elämänlaatu on minulle tärkeää, irtisanouduin ja lähdin ulkomaille aiemmin talvella. Tosin nyt olen takaisin Suomessa). Alle keskitulon palkkatason elämää enemmän tai vähemmän eläneenä, oma suhtautuminen rahaan on muovaantunut. Olen oppinut käyttämään kuukausittaista palkkaani järkevästi, havainnoiden sen monipuolisemmat mahdollisuudet suhteessa, miten voin muuttaa omaa rahankäyttöäni. Huomiona tietysti se, että minun tehtäväni on huolehtia vain itsestäni – minulla ei ole lapsia tai lemmikkejä.
”Korkeaa elämänlaatua on välillä hankala kilpailuttaa korkean elintason kanssa ja ne voivat merkitä samaa.”
Yleensä korkea elintaso vaatii jotain muuta vastineeksi, oli se sitten rajallinen vapaa-aika tai oma henkinen hyvinvointi. Tuntuu, että olit sitten työssä vain taloudellisista syistä tai työstät, asioita kutsumuksesi parista, sama paino löytää joskus hartioidesi kipupisteen. Oma tavoitteeni onkin saada itseni tulevaisuudessa siihen tilanteeseen, että voin pysyä rehellisenä omalle hyvinvoinnilleni, tehdä rakastamiani asioita ja silti haalia minulle riittävää elintasoa. Oli se sitten taloudellisesti pienemmässä mittakaavassa. Korkein mahdollinen elämänlaatu merkitsee minulle vapautta sekä tervettä elämää. Jossain hieman etäämmällä alempana, löytyy materiaalikeskeisyys sekä objektiiviseen ylelliseen elämään viittaavat olosuhteet.
Korkeaa elämänlaatua on välillä hankala kilpailuttaa korkean elintason kanssa ja ne voivat merkitä samaa. Luotettavin mittari löytyykin omasta päästäsi – miksi korkeaa elintasoa hakee, mitä se ottaa ja mitä antaa?
Edit: Mielestäni myös palkka-asiat ovat mielenkiintoinen aihe. Olen miettinyt tekeväni jossain kohtaa tekstiä myös siihen liittyen. Meillä ystäväpiirissä tiedetään suurin piirtein, mitä toinen tienaa kuukaudessa. Onko tämä sinulla sama? Ainakin pieni läpinäkyvyys suuremmassa mittakaavassa olisi suotavaa palkoista puhuttaessa. Tämä lisäisi myös tietoisuutta eri paikkakuntien ja työnimikkeiden palkkatasosta – mikä on kilpailukykyistä ja mikä ei.
HAMALAINEN 