ihmissuhteet
Emilia Hämäläinen
31 heinäkuuta 2020
kirjoitin viestiä
se tuntui hankalalta muotoilla
siinä ei ollut luonnollisuuden värettä
vale
jota esitin muita paremmin
hiki niskassani
levoton rytmi rintalastaani vasten
se kertoi tämän kaiken
Kyseinen runo saattaa herättää erilaisia ajatuksia. Sen voi ajatella viestinä, jonka kirjoitan itselleni. Tilanne, jossa runon kirjoitin, kuvastaa pikemminkin tilannetta, kun olet jotain, mitä haluat olla muille. Haluat olla läsnä toiselle, ystävällesi, vaikka todellisuudessa sillä hetkellä sitä pitäisi olla itselle.
Mutta toisaalta, eikö tässä nimenomaisessa piile viesti myös itselle. Kaikki, mitä kerrot toiselle, on myös viesti sinulta itsellesi. Kaikki mitä olet toiselle, viestii myös sinun sisintäsi. Sitä syvintä ja raa’an makuista aitoa itseäsi. Voitko todella olla toiselle läsnä, jos et ole sitä ensin itsellesi?
Inspiroiduin kerran eräästä ystävästäni, joka viime hetkellä perui näkemisemme. Vaikka itse olin jo valmistautunut, kertoi hän olevansa väsynyt. Vaikka hän pahoitteli, sanoi myös, kuinka ajatteli reilummaksi todeta, ettei pystyisi olemaan nähdessämme läsnä. Täysin kiinnostunut minusta. En ottanut tilannetta pahalla – se päinvastoin on jäänyt mieleeni pyörimään vuosien jälkeenkin. Kuinka katson ylöspäin ihmisiä, ketkä pystyvät ajattelemaan itseään. Näin sitä ei olekaan negatiivisella tavalla itsekäs, vaan paljon ajattelevaisempi, kuin väkisin yrittäessään miellyttää.
Hänen ajatuksissaan eli syvä tarkoitus, ja se sikäli jäi pyörimään mieleeni juuri sen takia, etten ollut aiemmin osannut ajatella niin. Itselläni, kun hyvänä ystävänä oleminen sisälsi ajatuksen viedä itseni vaikka äärirajoille, jos olin niin sopinut. Kuvittelin tämän olevan hyväsydämmisyyden ytimessä, vaikka todellisuudessa, se ajan myötä sai minut ymmärtämään olevani suhteessa kusipäisempi – tästä paradoksista nautin todella.
Itselleen rehellinen ihminen on usein rehellinen myös muille. Ja sellainen ihminen herättää minussa vahvempaa luottamusta. Kaikki hyväsydämmisyys ei ole hyvyyttä. Kaikki ilkeys ei ole pahaa tarkoittavaa. Niiden väliin jää valtaisa harmaa alue, jossa elää se todellinen arvostus niin itseään kuin muita kohtaan.
Ethän haluaisi, että sinua taputetaan selkään, koska se on oikea ja hyvä teko. Vaikka todellisuudessa kaipaisit rehellisiä sanoja sinulle tärkeältä ihmiseltä. Kun todella välität itsestäsi ja muista, puhut asioista niiden oikeilla nimillä, vaikka se saattaisi satuttaa.
Suljin puhelimeni.
Annoin viestin kadota bittiavaruuteen – lupasin palata asiaan myöhemmin. Vastaamattomuuteni sisälsi rakkautta tätä tärkeää yksilöä kohtaan – koska halusin, että seuraavan kerran avatessani viestin, siinä olisi aitoa minua.
HAMALAINEN 