TODELLISEKSI TOISEN MAAILMASSA


ihmiset
by
Emilia Hämäläinen

20 elokuuta 2020

tapaat hänet ensimmästä kertaa
kun puhut
haluat olla olemassa
hänen silmissään

jokainen meistä haluaa tulla todelliseksi
toisen maailmassa

joka ei ollut enää entisensä

Olin valinnut syrjäisen pöydän eräästä tunkkaisesta kebab-ravintolasta illanistujaisten jälkeen. Hetken päästä aloin ihmettelemään, sillä olin odottanut ruokaani tovin. Väsymys alkoi jo painamaan minua, kun näin silmäkulmassani jonkun istuvan vastapäätäni. Nostin katseeni ja näin nuoren tytön, joka tuijotti minuun tarkkaavaisesti.

”Moi! Mikä sinun nimesi on?”

Kysyi hän.

Saatoin tuijottaa häntä hetken hämilläni, mutta kerroin sitten nimeni. Koska normaaliin vuorovaikutukseen se kuuluu, kysyin myös hänen. Juttelimme niitä näitä, hän kysyi työstäni, harrastuksistani.

”Oletko joku ujotyttö, joka jakaa Instagramiin runoja?”

Hän arvasi tämän, kun puhuin olevani kirjoittaja. Hän naurahti, kuinka olikin sen osannut arvata. Keskustelukumppanini osoittautui 19-vuotiaaksi nuoreksi, jolle oli tullut nälkä kesken baari-illan. Kysyi hän minua ystäviensä kanssa jatkamaan iltaa. Kieltäydyin kohteliaasti.

”Minkä supervoiman ottaisit? En osaa päättää teleportauksen ja näkymättömyyden väliltä.”

Kohta pääsimme keskustelumme huippukohtaan.

Myös minä pohdin hetken, etten ollut päätynyt mihinkään lopputulokseen. En valehtele, kun sanon, että myös minä olen käynyt tätä taistelua supervoimista omassa päässäni.

”Näkymättömyydellä saisi paremmat edut. Voisi tehdä ihan mitä vain, vaikka livahtaa lennolle ilmaiseksi.”

Tästä päädyimme siis yhteistuumin näkymättömyyteen. Emme tosin pohtineet, miten pystyisimme sen mahdollistamaan, joten oletan tämän jäävän seuraavaan keskusteluumme.

Pian sainkin ruokani, hyvästelin ja toivotin hyvää iltaa. Lähdin kävelemään kotiin edelleen hieman kummastuneena. Joku oli uskaltanut hypätä kuplaani, ravisuttaa sitä tällä mielenkiintoisella, spontaanilla keskustelulla. Tämä käytiin kahden tuntemattoman välillä ja se jätti minut kyllä hyvilleni.

Minkä taikavoiman sinä ottaisit, jos saisit valita?

Ihminen kaipaa näkymistä toisen silmissä.

Hän tarvitsee rakkautta, huomiota – kosketusta ja sanoja. Jokaisella on oikeus tulla todelliseksi toisen maailmassa. Ei ehkä ensimmäisen kohtaamansa, mutta vaikka niistä seuraavien. Ihminen ei selviä tyhjiä puheita ja katseita sisältävissä ihmissuhteissa. Se on loppupeleissä pahempaa kuin yksinäisyys.

Kun astut sinulle sopivaan ilmapiiriin, tiedät sen nopeasti. Kykenet olemaan oma itsesi, eikä sinun tarvitse olla varuillasi. Kun kohtaat ihmisiä, joiden seurassa et hillitse itseäsi, tunnet, kuinka paino laskeutuu harteiltasi.

Olen vasta aikuisiällä tuntenut varmuutta puhuessani ihmisten parissa toimimisesta. Ennen tätä koin paljon pelkoa itsestäni äänessä ollessani ja pelkäsin kertoa ajatuksistani. On ollut hieno huomata, kuinka ihmisillä on todella merkitystä itsensä rakentamisessa. Se, että koen ulkopuolelta hyväksyntää, voimaannuttaa ja rohkaisee minua olemaan minä. Viime vuosina olen tutustunut todella aitoihin ja kauniisiin ihmisiin. Sitä kautta sain ajatuksen aiheesta kirjoittaa. Kauniilla ihmisillä puhun heistä, jotka jakavat ajatuksiaan toisia jyräämättä. Kyseenalaisten haluten opettaa. Kysyvät sinulta, vaikka olet tuntematon, uusi, miten menee. Katsovat sinua silmiin.

Tällaisissa kohtaamisissa tulee joskus myös kyseenalaistaneeksi omia ajatusmalleja. Kun joku todella kuuntelee sanottavasi, ja antaa sille aidon vastineen, tulet huomanneeksi rikastuttaneesi omia ajatuksiasi. Toisaalta tällaisessa seurassa sinun ei ole pakko ajatella mitään, voit olla hiljaa, jos olotilasi sitä vaatii. Voit antaa puheenvuoron, jollekin toiselle.

Toisaalta sinulle sopiva seura saattaa kohdata kiinnostuksen kohteitasi. Samanhenkisten ihmisten parissa, voit kokea kuuluvuutta siihen nimenomaiseen hetkeen.

Olen rakentanut elämäni aikana runsaasti erilaisia ihmissuhteita. Kuten meistä jokainen. Nykyisin tosin olen entistä enemmän alkanut huomioimaan sitä henkistä pääomaa, jota tietyt ihmiset pystyvät minussa luomaan. Toisaalta toinen aspekti on huomioida ne, ketkä eivät herätä itsessä sen suurempia tuntemuksia. Tämä tosin on täysin luonnollista, sillä kai ihmisiä kohdatessaan täytyy parit kuut ja tähdet olla tietyssä asetelmassa.

Jokaisella on oikeus kokea turvaa siinä nimenomaisessa ilmapiirissä, jossa on. Ilman sitä turvan tunnetta, et voi antaa itsestäsi sitä kaikkea, mitä olet. Et kykene olemaan oma itsesi, etkä näin voi luoda aitoja ihmissuhteita. Siksi peräänkuulutan tämän ilmapiirin äärimmäistä tärkeyttä, sillä se luo sinut aivan uudella tavalla. Sinulla on oikeus, kyseenalaistamista pelkäämättä pystyä kertomaan mielipiteesi.

Sinulla on myös oikeus kyetä hengittämään.

Ja puhua supervoimista tuntemattoman kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.