“JOS RIKKOO, SIITÄ TÄYTYY MYÖS MAKSAA” – KIISTATILANNE, JOHON JOUDUIN OSALLISEKSI

RIITATILANTEET19.4.2019Emilia Hämäläinen irbnb majoittuminen on aina sujunut itselläni ilman ongelmia. Kyseessä on sivusto, jonka kautta voit sopivan asunnon omaavana majoittaa esimerkiksi sille alueelle matkustavia lomalaisia tai työmatkalaisia. Sivusto on täynnä yksittäisiä majoittajina toimivia yksityishenkilöitä. Majoittajat ovat mukavia ja auttavia. Asunnot jopa paremman näköisiä kuin kuvissa. Kaikki toimii. Tästä syystä olen sivuston kautta vuokrannut jokaisen majoituksen tällekin reissulle. Olen ollut yksi näistä, jotka vain lukevat muiden huonoista kokemuksista. Olen ajatellut olevani onnekas. Ja sitä sitä onnea kesti viime maanantaihin asti. Vuokrasin huoneen Portugalin, Sintran rauhalliselta alueelta. Majoittaja vaikutti huipputyypiltä ja hintakin kohtuulliselta. Kun pääsin asunnolle, hän oli todella mukava. Huoneeni sijaitsi…

MINUN MAAILMASSANI EI OLE NORMAALIN JA EPÄNORMAALIN MÄÄRITTELYÄ

ARVOMAAILMA9.4.2019Emilia Hämäläinen inun maailmani on sellainen, jossa jokainen hyväksytään sukupuolesta, kansalaisuudesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta. Minun maailmassani, kenenkään ei tarvitse pelätä olla oma itsensä. Minun maailmassani ei ole normaalin ja epänormaalin määrittelyä. Minun maailmassani ei ole miesten ja naisten töitä – sukupuolesta riippuvaa palkkataulukkoa. Minä uskon tasa-arvoon. Minä uskon myös, että jokaisella on oikeus olla ihminen. Pahoittelut. Tein tänään tekstin aika itsestäänselvästä aiheesta. Mutta tämä ei ole, sitä todellisuutta. Vielä. Olemme pienen matkan päästä maailmasta, jossa homoutta ei käytetä haukkumasanana tai tytöttelyä työpaikalla ylenkatsota sitä harjoittavilta. Olemme matkan päässä siitä, ettei minulle tärkeä ihminen toteaisi, kuinka pahalta tuntuu, tietää jonkun…

IHMISET OVAT (KIN) KIVOJA

IHMISET7.4.2019Emilia Hämäläinen ortugalissa ihmiset ovat ihania.  Tästä luin ennen maahan saapumistani. Luin, että portugalilaiset ovat ystävällisiä. Ovat nopeasti auttamassa. Kuitenkaan he eivät tulee liikaa iholle, vaan vuorovaikutus tuntuu kodikkaalta. Siitä jää aito maku suuhun. Apua ei tyrkytetä. Myöskään kielimuuri ei ole este. Reissullani olen päässyt todistamaan sen omilla silmilläni. Ihmiset ympärillä tekevät pieniä, arkisia asioita, jotka tuntuvat ehkä itsestään selviltä, mutta Suomessa en ole sellaiseen kiinnittänyt näin vahvasti huomiota. Ystävällisuus tuntuu kivalta, sillä esimerkiksi Teneriffan Bajamarissa sinua, englantia puhuvaa ulkomaalaista kohdeltiin välillä tylysti. Ravintoloissa palvelu oli välillä naurettavan kylmää ja naama kääntyi helposti murtruun, kun toin esille, etten puhu sanaakaan…

LUE: HILJAISUUS NYKYIHMISELLE FANTASIAA?

HILJAISUUS27.3.2019Emilia Hämäläinen Hiljaisuus oli joskus itsestäänselvyys. Luolamiehille hiljaisuus oli elinehto – melu olisi voinut altistaa saalistajille. Nykyihmiselle se on hypetyksen arvoinen trendi. Sanoisinko, että siitä on tehty nykyisin hyvin haastavaa. Ei mahdotonta, mutta haastavaa. Hiljaisuuden eteen joutuu usein näkemään vaivaa. Tavoitettavuus ei katso paikkaa ja aikaa. Puhelimet, some ja ympäri maailman kulkeva verkko, joka yhdistää meidät toisiimme. Jatkuva häly ja sen tuoma informaatio sykli, joka pitää meidät mukana menossa. Emme ole tottuneet hiljaisuuteen enää – tulevat sukupolvet sitäkin vähemmän. Koska vuorovaikutus tapahtuu yhtä useammin virtuaalisesti, hiljaisuuden vaatimat säännöt kokevat muutoksen. Tein kyselyn aiheesta Instagramiin. Tulokset olivat hyvin tasaisia: Onko sinulla…

OMAN ELÄMÄNI SKETSIHAHMO

MINÄ14.3.2019Emilia Hämäläinen uten moni, myös minä harrastin ala-asteella partiota. Olimme juuri muuttaneet uudelle paikkakunnalle, jolloin myös oma vartio ryhmä muuttui paikalliseen. Oli nimien kertominen. Piti sanoa itsestään adjektiivi alkaen oman etunimen ensimmäisellä kirjaimella. Mitä sanon minä? Kerron muille olevani Emilia kaunis. Tiedä sitten, saatoin olla syömässä, kun aivoja jaettiin muutama vuosi takaperin. Älkää käsittäkö väärin, en ainakaan muista olleeni itsekäs lapsi. Ryhmässä oli myös nykyinen paras ystäväni, joka on pitänyt huolen, ettei tilannetta haudata. Koskaan. En ole ilkeä ihminen, mutta vaikea saatan olla. Minulla on paljon periaatteita, ja ärsyynnyn, jos joku tekee ne erilailla. Esimerkiksi maksalaatikon syöminen. Kylmänä. En ymmärrä,…

VOIKO IHMISELLÄ MENNÄ LIIAN HYVIN – VASTAUS: KYLLÄ

IHMISET28.2.2019Emilia Hämäläinen itä vierestä olen seurannut kanssaihmisiä, olen saanut fiiliksen, että joillain menee normaalia paremmin elämässä. En tarkoita nyt hyväpalkkaista markkinointijohtajan pestiä, sisältäen kalliin työsuhdeauton. Tai ympärivuotista matkustelua. En edes lottovoittoa. Tarkoitan pieniä, arkisia asioita, jotka ovat kuin piikki lihassa. On yleistä todeta, että ihmisen suurimmat huolet voi kiteyttää siihen, mistä se ekana älähtää. Kovaan ääneen artikuloiden. Kiinni jäänyt kuivunut liima postissa tulleessa etukortissa. Jono kassalla klo 5 aikaa illalla arkena. Ilmainen leipä, jokseen aamulla paistettua ja nyt ei niin tuoretta. Väärä fonttikoko laskussa. Uimahallissa vesi liian kylmää. Voi kyllä, olen pitänyt viime aikoina korvani auki ja kuullu, mitä ihmeellisimpiä tarinoita ihmisten…

ÄLYKKYYTTÄ, RUOHOJUURITASOLLA

ÄLYKKYYS23.2.2019Emilia Hämäläinen itä tekisimme ilman maalaisjärkeä? Se pieni vaisto aivoissasi, joka kertoo, kuinka toimia. Kuten seuraatko myyjää Thaimaassa hämärälle kujalle, kun tämä kertoo myyvänsä siellä aitoja Balenciagan kenkiä. Sama pätee sähköpostiviestiin, jossa pyydetään soittamaan tiettyyn numeroon, jos haluat lunastaa miljoonaperinnön kaukaiselta James sedältäsi. Itse olen syntyperäisesti vainoharhainen yksilö. Epäilen kaikkea, mikä jalkaansa nostaa ja naamaansa liikuttaa. Epäilen tilanteita, jos ne herättävät minussa epäilystä. Moni harha on ollut turhaa, mutta hei – ei sitä koskaan tiedä. Pessimisti ei pety. Ehkä se tekee minusta myös vähemmän spontaanin, kuin jostain toisesta. Tämän piirteen kanssa on, myönnettäköön välillä raskasta elää. Muistan kerran, kuinka vaarini…