KYSEENALAISTAMINEN
7.12.2018
Emilia Hämäläinen

Oma isäni totesi, kuinka on halunnut kasvattaa minut ja siskoni ajattelemaan omilla aivoillaan. Vaalimaan sitä omaa tapaa ajatella ja tehdä asioita. 

Muistan todenneeni, että yritetään, yritetään. 

Koska aina löytyy tyyppi, joka yrittää kertoa sinulle, kuinka elää elämääsi. Työpaikalla tietyt toimintatavat ovat kangistuneet odottamaan raikkaampaa uudistusta. Yhteiskunnassa vallitsee vain tietty mielipide, joka odottaa murtamista. 

Asioiden kyseenalaistaminen tuo mielenkiintoista keskustelua sekä uusia näkökulmia – tähän samaan nuori minä, 24-vuotias olen herännyt. Tämän linjan olen myös ottanut näissä teksteissä, sillä koen, että minulla on ääni, jolla voin kertoa, miltä minusta tuntuu. 

Yhä useammin koen, etten voi pysyä hiljaa. Mielestäni hiljaa oleminen on pahin, mitä voit tehdä itsellesi. Koen, että jos havainnoin epäkohdan, en kykene lakaisemaan sitä maton alle. 

Ja kyllä varmasti, joku kritisoi minun tapaani elää, ajatella ajatuksia. Se on luonnollista. 

Olen puhunut kerran työelämässä tasa-arvosta työyhteisössä, sillä koen sen ajankohtaiseksi omaan arvomaailmaani. En yksinkertaisesti kestänyt ajatusta, että vain naiset kastelevat kukat sekä keittävät kahvia (sietämätöntä!). Toisaalta yleisesti elämässä pohdin paljon kuluttamisen sekä vastuullisuuden aiheita. Koen myös taistelevani kaiken inhimillisen puolesta. Se, että yhteiskunnassa vallitsee kylmä asennoituminen, koen, että ihminen ihmiselle -tyyppisellä lähtökohdalla voisimme kohdella toisiamme paremmin (monelle itsestään selvä asia, joka ei täyty ja siksi voimme huonosti).

Toisaalta on terveellistä haastaa omaa ajattelutapaa. Myös minulla on omat lähtökohdat ja elän niiden mukaisesti. Pieni väittely ja se, että joku kyseenalaistaa minun ajatuksiasi, on hyvin virkistävää. On silti hyvä muistaa, ettei sen tarkoitus ole muuttaa täysin sinun kantaasi. 

Ja se on todella tärkeää, että jokainen meistä uskaltaa kertoa oman mielipiteensä – juuri siitä persoonallisesta lähtökohdasta. Sinun mielipiteesi on yhtä arvokas kuin kellä tahansa!

Kyseenalaistamisen ei tarvitse kuitenkaan olla vihamielistä ja muureja rakentavaa. Vaikka kyseenalaistus sanana voidaan kokea negatiivisena juuri tästä syystä. 

Kyseenalaistamisen pohjalla on usein jo valmiiksi vinossa oleva järjestelmä tai ajatus, jota pyritään muuttamaan. Jos olemme tilanteessa, joka on jo mätä, eikö ole ristiriitaista pitää juuri sitä kyseenalaistamista uhkana? 

Kaikkea ei myöskään pidä niellä. Aina löytyy henkilö, joka sanoo asiat vahvemmin ja tällaista ulosantia on turvallista kuunnella. Esimerkiksi kaikki valta-asemassa olevat henkilöt eivät ole aina oikeassa – sekin on vain yksilön mielipide. Sanon ihan rehellisesti, ettei aina tunnu helpolta kertoa, mitä mieltä on. Koen itseni vahvaksi persoonaksi, mutta toisaalta välillä tunnen oloni epävarmaksi. Toisaalta tiedän myös, ettei epävarmuus ole heikkoutta – se on inhimillinen osa meissä kaikissa. Olen vasta viimeisen parin vuoden aikana löytänyt omaa ääntäni ja tulen sitä löytämään paremmin vastaisuudessa. Koen myös, että tiedän asioista nykyään enemmän kuin ennen. Aina voin silti oppia lisää. 

Onko sinulla sanottava? Koetko jotkut vallitsevat asiat vääriksi? Tekisitkö itse asiat paremmin? Huutaako oma sisäinen äänesi eriävää mielipidettä?

Jos vastasit kyllä – anna mennä!